Vag

Credits justanotherkid

kbai thx

what the fuck is this junkie song?

Lol. Here where I live, almost every male, some females also do have guns. But still, no one is shooting each other. If there is a problem, most likely just nevermind it. Last time someone shot another person that I know, was the hunting accident 11-years ago, where a drunken hunter accidentally shot his buddy. In average, Finnish police fires a gun around 6 times A YEAR in whole country (including ALL officers, not just one). No one seriously does not want to shoot each other here. Maybe it's something wrong with murica? who knows?

looks god.

topkek. rip skoti

ye

you seem to feel everything

for real - i like this kid. he has attitude.

my childhood.

In my personal opinion, guns should be more freely obtainable in europe. For example, if I want to get a new shotgun, I will have to write some guy with big shoes and nice tie, what I am going to use it for. Then I have to get a seperate buying license for that gun. After I've obtained the buying license from authorities, I have to sent them more information about the gun, to get a holding license. And I have to do this rumble with every gun I own. Takes too damn long.

You guys are srsly #1 faggets on OSBot

Welcome. People come here for the bot, and stay for the community.

iuytrewpå åpoiurweq

ölkjfds

it's top quality cognac

Because you can see who is doing well. It's kinda windy at the top.

@Maldesto is invited for the tastings. https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIII_de_R%C3%A9my_Martin

thanks for free vip maldy

Palasin juuri uudesta koulustani, sain tänään tietää, että minun ei tarvitse osallistua ollenkaan ruotsin kielen tunneille, sillä kielitaitoni on niin vahva! Jee, tosi hienoa, saan skipattua kuulemma koko kurssin! Asuin vuonna -98 Ruotsissa ja opiskelin ruotsin kieltä Uppsalan yliopistossa, joten minun ei tarvitse käydä perusasioita enää läpi. Sama juttu englannin kielessä, opettelen ainoastaan bisnes-sanastoa. Minusta onkin tulossa uusi jymyjuttu syyskuun Hymy-lehteen ensi viikolla. Minusta otettiin Playboy-koekuvat vähän aikaa sitten, ja ne lähetetään Amerikan Playboylle tarjolle. Kuvat ovat ”minun henkisiäni” – ne on toteutettu ”karkkimaassa” ja Barbie-tyylisesti. Tapasimme sisareni Julian kanssa suomalaisen Playboy-kuvaaja Jarmo Pohjaniemen Miamissa vuonna 2004 ja hän lähetteli minulle myös paljon meiliä. Hän oli erittäin kiinnostunut meistä molemmista. Muistan että hän kehui meitä kauniiksi tytöiksi, mutta painoa olisi pitänyt kuulemma pudottaa. Joillakin lehdillä on tosi tarkat rajat painon kanssa, ja emme menneet Playboyn pyytämiin koekuvauksiinkaan, kun he sanoivat, että se on ainoa mahdollisuus. Jos on esim. liian ruskettunut, niin he karsivat saman tien pois. Nain jälkikäteen ajatellen minua on jäänyt harmittamaan, ettemme menneet koekuvaukseen kun kerran pyydettiin! Kun Julia pääsi kyseisen lehden Grapevine-sivulle vuonna 2003, meille molemmille jäi kytemään ajatus jatkosta. Olemme ihmetelleet, miksi Suomen lehdistö sivuutti asian vain nopeasti. Vaikka kyseessä ei ollutkaan monen kuvan kuvasarja Juliasta, hän silti poseerasi varsinaisessa Playboy-lehdessä. Glamour Dolls -kuvagalleriassamme on kokonainen galleria kuvia Hugh Hefnerin Playboy-kartanon juhlista kesällä 2006, jolloin meidät kutsuttiin Julian kanssa sinne juhlimaan. Paikalle oli rakennettu karkkimaa ja kaikki mallit olivat joko vartalomaalauksissa tai asut oli rakennettu karkeista. Meillä oli Julian kanssa Hustler-kaupasta hankitut samanlaiset pikkuruiset asut ja enkelin siivet. Pääsimme kuuluisaan Grottoonkin uimaan porealtaisiin. Meininki oli aivan mahtava! Hugh Hefnerilla on hyvä maku naisten suhteen, ja hän on aina rakastanut blondeja!

Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ym­päristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa, ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan; ja runsaasti antoi se heiniä, ennenkuin joutui laitumeksi kylän karjalle. Muutoin on talolla avaria metsiä, soita ja erämaita, jotka, tämän tilustan ensimmäisen perustajan oivallisen toiminnan kautta, olivat langenneet sille osaksi jo ison jaon käydessä entisinä aikoina. Silloinpa Jukolan isäntä, pitäen enemmän huolta jälkeentulevainsa edusta kuin omasta parhaastansa, otti vastaan osaksensa kulon polttaman metsän ja sai sillä keinolla seitsemän vertaa enemmän kuin toiset naapurinsa. Mutta kaikki kulovalkean jäljet olivat jo kadonneet hänen piiristänsä ja tuuhea metsä kasvanut sijaan. - Ja tämä on niiden seitsemän veljen koto, joiden elämänvaiheita tässä nyt käyn kertoilemaan. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä. Heidän isäänsä, joka oli ankaran innokas metsämies, kohtasi hänen parhaassa iässään äkisti surma, kun hän tappeli äkeän karhun kanssa. Molemmat silloin, niin metsän kontio kuin mies, löyttiin kuolleina, toinen toisensa rinnalla maaten verisellä tanterella. Pahoin oli mies haavoitettu, mutta pedonkin sekä kurkku että kylki nähtiin puukon viiltämänä ja hänen rintansa kiväärin tuiman luodin lävistämänä. Niin lopetti päivänsä roteva mies, joka oli kaatanut enemmän kuin viisikymmentä karhua. ­ Mutta näiden metsäretkiensä kautta löi hän laimin työn ja toimen talossansa, joka vähitellen, ilman esimiehen johtoa, joutui rappiolle. Eivät kyenneet hänen poikansakaan kyntöön ja kylvöön; sillä olivatpa he perineet isältänsä saman voimallisen innon metsäotusten pyyntöön. He rakentelivat satimia, loukkuja, ansaita ja teerentarhoja surmaksi linnuille ja jäniksille. Niin viettivät he poikuutensa ajat, kunnes rupesivat käsittelemään tuliluikkua ja rohkenivat lähestyä otsoa korvessa.